Kirjailijaksi tulemisesta


olipa kerran pieni siili. se halusi läteämetsään. äitisiilisanoi. olevarovainen ja tule illalla takaisin. lupaan äiti sanoi pikku siili ja lähti metsään.siellä se kuuli meteliä ja kyyristyi kerälle. metelöitsiäoli karhu pikku siili oli ihan hiljaa karhu nuuski siiliä silloin pikku siili avautui kerältä ja koitti sanoa jotain mutta karhu oli jo lähtenyt pois huh sanoi pikku siili onneksi karhu lähti minä jo säikähdin. mutta missä minä olen eksyksissä tietenkin.

Näin alkaa tarina mun vanhassa keltaisessa vihkossa. Se on kuvitettu mm. etäisesti siiliä muistuttavilla ruskeilla tussiläikillä. Kuluu n. 25 vuotta, ja nyt on esikoisromaani painossa.

Tällä välillä kirjoittaminen on ollut läsnä eri tavoilla. Joskus se on ratkaissut opiskelupaikan, joskus se on ollut pitkään hiljaa taka-alalla, joskus se on ollut vaan rutiiniluontoinen väline muiden luovien projektien tekemiseen. Kirjoittamisen mahdollisuus on kuitenkin ollut aina läsnä, tietoisuus ja tunnetila, jonkinlainen kirjoittajan identiteetti.

Kirjoittamisesta puhuminen on mun mielestä tuntunut silti hölmöltä ja kiusaannuttavalta. Ei siinä ole mitään puhumista. Vastasin kielteisesti ”Ootko vielä kirjoitellut?” -kysymyksiin, ja taisin vaihtaa ansioluetteloon kirjoittamisen tilalle kirjallisuuden. Lukemisen siis. Kaikkihan lukee. Se on turvallista. Kirjoittaminen taas… Mitä jos joku kysyy, mitä kirjoitat. No, en mä, sellasia juttuja vaan… Tuleeko siitä kirja? Äh, eihän se nyt… en mä oo ajatellut… Pelko siitä, että yritän näyttäytyä erikoisessa valossa. Jotenkin tekotaiteellisessa.

Parhaillaan mietin, että miten musta nyt tulisi kirjailija, kun se tuntuu niin kummalliselta, vaikka sitä onkin aina toivoskellut. No, esimerkiksi näin.

Ajan raitiovaunulla kustantamon eteen ja kävelen sisään, keskustelen kustannustoimittajan kanssa. Kuulen, miten hän lausuu minun keksimieni henkilöiden nimiä (hui, ne tulee jotenkin todemmiksi!). Opettelen kuvaa varten meikkaamista (vaikeeta!). Saan sähköpostia graafikolta. Käyn kirjamessuilla, ja mua tervehditään ystävällisesti kustantajan messuosastolla (olen otettu). Seison valokuvaajan edessä ja yritän hymyillä eri tavoilla (au, posket kramppaa). Luen tarinastani tehdyn juonikuvauksen. Mun naama on kirjakatalogissa (ensin mietin huomaakohan joku, myöhemmin totean että huomaa kyllä). Teen Facebook-sivun (ensimmäiset tykkääjät!).

Pakollinen askel on viimein se puhuminen. Joka kerta yhtä absurdilta kuulostavan lauseen lausuminen: “Mun esikoisromaani julkaistaan keväällä”.

Nyt yritän kynsin ja hampain pureutua kirjailijuuden ytimeen, kieriskellä siinä ja saada sitä tarttumaan nahkaan. Hei, tämä on nyt sitä, tämä on kirjailijaksi tulemista! Se pitäis nyt tuntea syvästi. Välillä tunnenkin. Silloin on aika hieno olo. Monesti kuitenkin iskee realismi: se, että musta tulee kirjailija, ei poista nälkäkiukkua tai päänsärkyä eikä anna voimaa ripustaa pyykkejä myöhään illalla. Koiran oksennuksen siivoaminen on luultavasti yhtä loistokasta oli kirjailija tai ei. Kirjailijuus ei myöskään luo mun ympärille hohtoa, jota kanssaihmiset voisi taivastella, eikä anna lupaa olla epäkohtelias tai boheemin suurpiirteinen käytännön asioissa. Kuten eräs kokeneempi kirjailija kustantajan juhlissa totesi: ”Mikään ei muutu”. Olen taipuvainen olemaan samaa mieltä, mutta kokeilemallahan se selviää.

Mainokset

2 ajatusta artikkelista “Kirjailijaksi tulemisesta

  1. Onnea uudelle blogille! Ja tietenkin myös kaikesta muusta, iik, en oikein muuta ilmausta keksi tunteelle, kun odottelee kirjaa painosta omaan kätöseen.

    P.S. Mikään ei todellakaan muutu. Ja kaikki on muuttunut. Lopputulos: sama vanha stressivatsa, mutta voimakkaampaa oireilua ;)

    • Kiitos, Vera! Oon lueskellut silloin tällöin sun blogia, sitä kautta on voinut kurkistella siihen mitä kenties tuleman pitää… Tunnistan myös tuon tunteen, että kunpa saisi edellisen käsistä niin voisi käydä seuraavan kimppuun! ;)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s