Kirjan ystävät

Sain torstaiaamuna töihin kuvaviestin, jossa koira nuuskii pahvilaatikkoa. Kirjat siis tuli. Edellisenä päivänä olin kyllä käynyt hakemassa toimistolta oman kappaleen. On omituista, että mun tekstitiedosto, jota olen tuijottanut tästä näytöltä, on äkkiä aseteltuna kirjan muotoon, ja siinä on kannet (kauniit kannet!). Kansipapereiden alla se on – tietysti – punainen. Liepeissä on paljon tekstiä ja mun kuvakin. Ehta kirjan tuoksukin on, paperi ja muste.

Kuva

Olen kirjoittanut pari omistuskirjoitusta jo. Näistä tekijänkappaleista osa lähtee niille ihmisille, jotka on erikoisesti auttaneet tai tukeneet mua tän projektin aikana. Kun on uskaltautunut ylittämään kirjasta kertomisen vaikeuden, on päässyt vastaanottamaan ihmisten kiinnostusta, apua ja vilpitöntä tukea, vitsailua, osallistumista, hyväksyntää. Se on ollut mulle todella iso juttu, vaikken ehkä sillä hetkellä ole osannut ilmaista sitä. Kiitos ja halaus ystävät, tuttavat, kaverit, sukulaiset, Facebook-tykkääjät!

Ensi viikolla siis väijymään kirjakauppaan kameran kanssa, näkyykö siellä tuttua kantta… Olisi liioitellun dramaattista mutta ah niin hauskaa tehdä se incognito aurinkolaseissa ja pipo silmillä! Ehkä kirjakaupan myyjät on tottuneet siihen, että esikoiskirjailijoita hiippailee siellä lumoutuneen näköisenä etsimässä omaa tuotostaan.

Mainokset

12 ajatusta artikkelista “Kirjan ystävät

  1. Onnea vielä tätäkin kautta! Ja hih joo, suosittelen naamioitumaan, olin varmaan aika nolo näky kuvaamassa ihan avoimesti omaa kirjaa Akateemisessa :D

  2. Harvoinpa voi jotain ihan omaa saavutusta käydä hipelöimässä ja kuvaamassa ja nuuhkimassa! Aika ihanaa! Näitä fyysisiä ominaisuuksia ei ole digituotteella. Ja vielä kerran onnea. Pian minäkin hipelöin, nuuhkin ja ennen kaikkea luen!

  3. Valtaisat onnittelut täältäkin, kirjailijan mahtihetkiä! Itse en ole vielä päässyt kuvaamaan omaa kirjaa kaupassa peruukissa ja valeviiksissä, mutta kesällä sitten :)

  4. Good luck with the book. English translation on the way? Or maybe I should just work on my Finnish :) Anyway, all the best.

  5. Mahtavaa Nina, paljon onnea! Tänään avasin Hesarin nettiartikkelin ja katsoin, että onpa tutun näköinen esikoiskirjailijahenkilö tuossa. Marssin ensi tilassa kirjakauppaan.

  6. Terkut historiaa tuntevalta: aikaisemmin heikkomoraaliset naiset käyttivät ehkäisynä mm. metallitangosta tehtyjä piikkejä, joilla tappoivat vauvana kohtuun. Ehkä sisällytät seuraavaan romaaniisi myös tällaisen kohtauksen?

    • Ne keinot ei tosiaan olleet kauniita. Itse ajattelen, että taustalla on varmaan tuollaisissa tapauksissa monesti ollut paljon epätoivoa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s