Arvioita

Tähän kerään pääosin niitä arvioita, jotka löydän netistä.

*

Hatuntekijän kuolema

Oksan hyllyltä 21.9.2014

Ainejärjestö Putkinotko/Toisinkoinen 19.9.2014

Kirjasfääri 15.9.2014

Kirjasähkökäyrä 15.9.2014

Tuijata 14.9.2014

Puolitien lukemisto 1.9.2014

*

Yönpunainen höyhen

Oksan hyllyltä 25.10.2013

”Tämä valinta oli hyvä, Yönpunainen höyhen on minusta kelpo esikoinen. Pidin siitä, että tapahtumien ajankohdaksi oli valittu 1920-luku ja tyyliksi dekkari. Ei mikään tavanomainen yhdistelmä suomalaisissa dekkaripiireissä!”

Meidän kirjat 13.8.2013

”Ajankuvan lisäksi kirjassa kiehtookin myös sen sensuelli vire: kuinka kuunnella kehonsa kutsua leimautumatta paheelliseksi naiseksi, aikana jolloin naisen roolimalleissa ei juuri ollut tilaa liikkua.” 

Vanha Helsinki väreilee. Lapin Kansa 31.7.2013

”Useat kohtaukset huokuvat verenpunaista ja sisäkuviltaan vintaasia glamouria, jollaista ei osaisi odottaa suomalaisen esikoiskirjailijan teokselta. Yönpunainen höyhen on kevyt jännitysnäytelmä kulttuurihistoriaan uponneena ja kaksoismerkityllä leikkivän erotiikan kulisseissa.”

Verta, hikeä, kyyneliä 16.6.2013

”Täytyy myöntää, että luin sen todella nopeasti ja  silmäilemällä, mutta oli se silti ihan viihdyttävä.”

Kirjat kertovat 14.6.2013

”Dekkari, joka on täynnä sodanjälkeisiä tunnekuohuja. Sitä lukiessa korvissa soi jazz.”

Vauhkon kirjat ja kirjaimet 13.6.2013

AVA:n lukupiiri 5.6.2013

”Kirjan mielenkiintoisinta antia ovat vahvat henkilöhahmot ja kieltolain aikainen Helsinki, joka herää upeasti eloon Hurmeen [Hurman] tekstissä.”  

Lukutoukan kirjablogi 4.6.2013

”Minä en syttynyt. Kirja ei vienyt minua mukanaan ollenkaan, ja näin jälkeenpäin ihmettelen että miksi luin sen loppuun. Jokin loppuratkaisussa ilmeisesti kuitenkin kiinnosti niin paljon että jaksoin tuon lyhyehkön kirjan loppuun asti lukea.”

Mari A:n kirjablogi 29.5.2013

”Kaiken kaikkiaan kirja oli perusdekkarina toimiva: juoni kulki tasaisesti eteenpäin, henkilöhahmot jäivät mieleen. Hieman häiritsi kirjan lyhykäisyys ja se, että henkilöhahmot olivat kovin läheisiä toisiinsa. Tässä kirjassa ei ainakaan turhaan selitelty ajan oloja ja eloa, ja saatiinpa alamaailman kohtaamisiin liitettyä Suomen sisällissotakin.”

Ja kaikkea muuta 24.5.2013

”Tiedän, kyseessä on dekkari, eikä juonensa puolesta ollenkaan huono sellainen. Silti olisin ehkä kaivannut vähän enemmän kuvausta kaupungista, sitomista aikakauden historiallisiin tapahtumiin.” 

Regina-lehti 3/2013

”Sujuvan kerronnan, luontevan dialogin ja onnistuneen aikalaiskuvauksen vuoksi Hurmeen [Hurman] esikoisromaanin voi sanoa olevan varsin maittava lukukokemus.”

Kirjasähkökäyrä 10.5.2013

”Kirjailija toi taitavasti kirjassa esille kyseisen ajan ajatusmaailmaa, kuten onko nainen huono, jos nauttii seksistä tai menee sänkyyn miehen kanssa, vaikka ei ole naimisissa tai onko naislaulaja huono nainen.”

Dekkari huumaavasta 1920-luvun Helsingistä. Kansan Uutiset 6.5.2013

”Hurman esikoisteos on silti sympaattista luettavaa. Mukavaa lukea historiallinen romaani, jossa ei ole masentavan yksipuolista poliittista agendaa, toisin kuin eräissä muissa suomalaissa historiallisissa nykykirjoissa.”

Studio55:n lukupiiri 25.4.2013 (n. kohdasta 00:10:20 alkaen)

”– Mutta se, mikä minua hätkähdytti tässä kirjassa, on että kun olen lukenut satoja ja satoja rakastelukohtauksia eri kirjoissa, niin tässä on jotain sensuellia, Nyberg sanoo.”

Kirjoihin kadonnut 25.4.2013

”Itse dekkari osuus ei ollut päätävä huimaavan mutkikas, mutta viihdyttävä sitäkin enemmän. Tämän voisi sijoittaa kevyiden tai oikeastaan köykäisten dekkareiden osastolle.”

Kymen Sanomat 22.4.2013

”Seuraavaa osaa saatan selailla vain tarkistaakseni, josko rinkeli tilalle olisi vaihdettu donitsi.”

Kirjaston Kummitus 22.4.2013

”1920-luvun Helsinki oli tapahtumapaikkana kuvattu niin kiinnostavasti ja hyvin, että melkeinpä itse olisi halunnut olla siellä nauttimassa kiehtovasta aikakaudesta. Hurma oli siis esikoisteoksessaan onnistunut ajankuvauksessa loistavasti.”

Seura-lehti 15/2013

”Nina Hurman esikoisdekkarissa toimii niin henkilöiden välinen nokkela sanailu kuin eroottinen lataus. Myös sisällissodan muistoa kantavien ihmisten rikkonaisuus on hienovireisesti esitetty.”

Anna minun lukea enemmän 11.4.2013

”Sen verran kiinnostusta Hurman esikoisromaani minussa onnistui herättämään, että aion lukea Nina Hurman tulevatkin kirjat. Ehkä niihin ihastun oikein kunnolla, sillä kaikki oikein hyvän kirjan ainekset Yönpunaisessa höyhenessäkin jo oli.”

Öinen kaupunki kätkee murhaajan. Savon Sanomat 4.4.2013

Kietoutumisen motiivi sitoo kaiken tässä kirjassa. Hurma ei jätä mitään ajelehtimaan irralleen. Hän on ottanut tosissaan sen, että tarinassa ei kannata esitellä ketään eikä mitään, ellei hahmo tai esine jatkossa saa selitystä ja merkitystä.”

Morren maailma 1.4.2013

Yönpunainen höyhen sopii niille, jotka hakevat kevyttä ja vain hitusen jännittävää viihdettä. Niille, jotka eivät erotiikkaa säiky ja jotka haluavat tunnelmoida 1920-luvun hengessä. Sopii taatusti hyvin leppoisaan kesäiltaan rannalle.”

Puolitien lukemisto 28.3.2013

”Ihana lukea välillä hyvin kirjoitettua ja taustoitettua viihdekirjallisuutta. Odotan ilolla jatkoseikkailuja yönkauniissa 20-luvun Stadissa.”

Kirjava kammari 25.3.2013

”Esikoiskirjailija Nina Hurman romaani on sellainen, jota en olisi varmaankaan lukenut, ellei se olisi kuulunut työtehtäviini. Onneksi kuului, sain nimittäin yllättyä iloisesti!”

Saako neitikin haluta? Helsingin Sanomat 19.3.2013

”Kyse ei ole huokeasta tirkistelystä vaan hyvän kirjoittajan tavasta kunnioittaa henkilöhahmojaan ja kenen tahansa elämänjanoa. Kas näin palavasti kirjan pari palvoo toisiaan, kun tilaisuus viimein tulee, ja tätä he toisilleen ovat. Eikö olisi jopa pelkuruutta jättää sessio kuvaamatta?”

Kirsin kirjanurkka 15.3.2013

”Murhaa selvitellään aluksi ainakin lukijan näkökulmasta melko vaisusti, mutta tapahtumat alkavat vyöryä viimeisessä kolmanneksessa melkoista vauhtia. Murhan motiivikin on varsin hyvin rakennettu ajan yhteiskunnallisten olojen perustalle, mistä kiitokset. Pinnan alla kyteneet jännitteet on loppuosassa kirjaa käytetty hyvin hyödyksi.”

Haastatteluja

Regina-lehti 4/13

Esikoisdekkari yhdistää 1920-luvun Helsingin ja estottoman seksin, Helsingin Sanomat 19.3.2013

”Nimimerkki Nina Hurma ei ole niitä esikoiskirjailijoita, jotka haluaisivat purkaa sisintään ja kirjoittaa omaa henkilöhistoriaansa. Hän kirjoittaa, jotta ihmiset viihtyisivät tarinan parissa. ’Lukija antaa kirjalle merkityksen’, hän sanoo.”

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s