Terveisiä residenssistä

Joulukuun 2013 paluu! Olen Villa Sarkiassa!

Erinäisten joustojen ja pienen apurahan ansiosta mulla on ollut mahdollisuus olla työstävapaalla kaksi kuukautta ja niistä jälkimmäisen vielä täällä Sysmässä. Eri huone kuin viimeksi, yläkerrassa. Talossa asuu lisäkseni intialainen Tulsi, joka niin ikään kirjoittaa kolmattaan.

Tulin heti kuun alussa, rutiini on jo ehtinyt muodostua. Kirjoittamista, lukemista, joogaa, ajattelua, ruoanlaittoa, teetä. Myös ulkoilua joskus. Ikkuna on koko ajan auki, raitis ilma on siis läsnä. Kävin tuloiltana järvessä uimassa, ihan vielä kelvollista.

Tulee aika synkkää tekstiä. Siis, on Helsingin syksy 1927, pimeää ja märkää, mut sen lisäksi ihmiset on onnettomia ja kaltoinkohdeltuja ja hukassa. Sellaiseksi on maailmankatsomukseni mennyt viime vuosina. Vähän. Hyvä ei aina voita vaan röyhkeys ja raha. Ihmiset on toisilleen pahinta ja parasta. Jotain tällaista.

Nyt täytyy lukea eilinen tuotos ja jatkaa. Tästä blogista voi muuten lukea Sarkiassa asuneiden kirjailijavieraiden kokemuksia.

Showtime

Ennen.

Ennen.

Jälkeen.

Jälkeen.

 

Toisinaan täytyy muuntautua, siis esim. vaihtaa vaatteita. Jos on vaikka haastattelu. Lienee kohteliasta esiintyä yleisölle ehjissä ja jollain tapaa toisiinsa sointuvissa kuteissa.

 

 

lindenillä

Lindenillä.

Lokakuun alussa Kruununhaassa järjestettiin kaupunginosatapahtuma Krunikan festarit. Teemana oli 1920-luku! Olin haastateltavana kirjojeni tiimoilta Kauppatorille kiinnitetyssä kuunari Lindenissä. Tämä Linden on rakennettu 1992 mutta alkuperäisen, 20-luvulta 50-luvulle seilanneen Lindenin mallin mukaan. Ihan itsessään laiva paikkana olis tehnyt vaikutuksen, mutta myös haastatteluilta oli erikoinen. Varsinaisen haastattelun hoiti kaksi Kruununhaan yläasteen oppilasta, ja heillä oli kyllä kivoimmat kysymykset aikoihin. Enkä ole ennen kokenut vastaavanlaista kiinnostunutta keskustelua mun kirjoista, niiden henkilöistä ja teemoista ja vielä työtavoistanikin. Se oli yksi syy, miksi Lindenin tilaisuus jäi mieleen ainutlaatuisena. 

 

 

Toinen syy oli se, että haastattelun keskellä nähtiin dramatisoitu kohtaus Hatuntekijän kuolemasta, se jossa Korpela ja Frisk uhittelee toisilleen Cobrassa. Kohtauksen takana oli ystäviäni, joille olin ehdottanut pientä haastattelun elävöittämistä festarihengessä. Totisesti sen tekivät! Väitän, että harvemmassa haastattelussa on niin uhkaava tunnelma kuin tuolla oli! Tosin hetken aikaa vain. Mulla ei valitettavasti ole kuvaa itse h-hetkestä, koska pidätin henkeä ja odotin mitä käy. Vaik tavallaan tiesin jo.

annejajori

Anne ja Jori harjoittelee.

Seuraavana oli vuorossa ensimmäinen tv-haastatteluni näiden kirjojen tiimoilta: Ylen Strada-ohjelma. Se kuvattiin Rauhankadulla vintage-liike Play It Again Samissa. Taas ihana ympäristö. Pääsin hipelöimään laukkuja, kenkiä ja leninkejä. Tutut oli etukäteen kertoneet ohjelman rennosta otteesta, ja joku vaisto sai aikaan sen, että olin henkisesti varautunut charlestoniin. Sieltähän se sitten tulikin. Näytin toimittajalle charlestonin mallia ja samaan aikaan kuminauhalla reiteen sitomani mikin patterilaite (tai mikä lie) lipui hitaasti mutta varmasti alaspäin. Äkkiseltään kuvausten jälkeen tuntui kyllä karmivasti siltä, että pipariksi meni. Kysymyksiin ei ollut oikein mahdollisuutta valmistautua etukäteen, eikä tv-kameran läsnäolokaan varsinaisesti ole rentouttava elementti. Valmiiksi leikattu ohjelma kuitenkin oli positiivinen yllätys, kun rohkenin katsoa sen. Se löytyy täältä. Lisäksi Areenassa on pidempiä pätkiä haastatteluista täällä.

Lokakuun puolivälissä palattiin syksyn 2013 tunnelmiin öisessä kirjastossa! Yöstoori valloitti jälleen Lumon kirjaston yhdeksi yöksi. Vetäjinä olimme taas yhdessä Mike Pohjolan kanssa. Tällä kertaa tapahtuma liikkui syvemmissä vesissä, monella tapaa. Olimme valinneet teemaksi ”viimeiset sanat”. Ryhmä ihmisiä oli selviytynyt maailmanlopusta Utopia II -nimiseeen sukellusveneeseen. Välejä kiristivät miehistön ristiriidat, tekniset ongelmat, risteävät ideologiat ja vielä piraattien uhka. Loppu jäi avoimeksi: tuhoutuuko Utopia II vai ei? Tapahtumasta teki niin kivan innostuneet ja aktiiviset osallistujat, jotka loi Utopia II:n tunnelman, ja Lumon henkilökunta, jotka sai aikaan sukellusveneen ääni- ja kuvaefekteineen ja taustoitti mainiosti osallistujien pelaamista miehistörooleissa. Tällä hetkellä odottelemme osallistujien tarinoita luettavaksi.

Kuva: Olli Turunen

Haastattelurupeaman päätti Kirjamessut ja kolme esiintymistä. Oheisessa kuvassa olen Dekkarilauantain lavalla hienossa seurassa, Terttu Autereen ja Virpi Hämeen-Anttilan kanssa. Esiintymiset meni kaikki mukavasti. Ajattelin jo höh enkä vaan huh, kun haastattelu loppui! Alan siis tottua haastatteluihin, jopa siinä määrin, etten mene täysin paniikkiin, jollen ole saanut kysymyksiä etukäteen. En edelleenkään tiedä, mikä on alan virallinen käytäntö (tai onko sellaista), mutta ite ajattelen, ettei kiusaantuneena änkyttävä haastateltava ole kenenkään etu. Tykkään miettiä kysymyksiin harkittuja vastauksia, koska uskon että yleisön on kivempi kuunnella sellaisia kuin haparoivia luonnoslauseita. Valmistautuminen ei tee keskustelusta jäykkää vaan mielestäni rentoutuneemman. Silloin esiin pääsee nousemaan ihan oikeita pointteja ja kiinnostavia näkökulmia.

Nyt keskityn taas olemaan pyjamahousuissa ja villasukissa. Seuraavan tarinan juonenpätkiä lojuu tiedostossa. Tavoittelen tiettyä tunnelmaa ja painiskelen dekkaridilemman kanssa: pidänkö sitä kädestä vai työnnänkö pois. Kirjamessuilta löysin yhden elämäkerran, jonka sain äsken loppuun ja joka alusta asti herätti tietynlaisia ajatuksia. Miten mielenkiintoinen ihminen. Hänestä pitäis kirjoittaa. Panen idean jonon jatkoksi ja jatkan perehtymistä 20-luvun oikeistosalaliittoihin.

Villa Sarkia ranskalaisin viivoin

kuppi

Tähän mennessä olen esim.:

– kirjoittanut tekstiä
– kirjoittanut muistilappuja
– soittanut pianoa pimeässä
– sauvakävellyt Ohrasaarta ympäri
– selittänyt kouluvierailulla (ontuvasti), millaista on tehdä koko kuukausi sitä mitä haluaa
– tehnyt ruokaa, jota riittäis mahdollisimman pitkäksi aikaa (makaronilaatikkoa)
– jumpannut jumppavideon kanssa
– juonut teetä, vettä, punaviiniä
– tiskannut ja pessyt pyykkiä
– saanut kaksi hätäkirjelähetystä: jumppakuminauhan ja korvatulppia
– antanut vanhan leivän linnuille
– saanut palautetta
– vienyt hautausmaalle kynttilät tädille ja mummille
– nukkunut paremmin kuin muualla, edes kotona
– käyttänyt joka yö kuumavesipulloa ja joka päivä villasukkia, villapaitaa ja villahuopaa
– etsinyt tietoa
– katsonut Kuninkaan puheen syvältä sohvan uumenista
– askarrellut seinälle aanelosista ja muistilapuista juonilinjakaavion, joka näyttää monelta taajuuskäyrältä päällekkäin
– lukenut kolme romaania, yhden gradun, kaksi Fingerpori-albumia ja kaikenlaista taustamateriaalia
– käynyt viettämässä pikaisen joulun
– blokannut itseltäni somen ja sähköpostin suurimmaksi osaksi vuorokautta

Vielä pitäisi esim.:

– kirjoittaa loppuun tuo yks kohtaus, vaativimpia niistä
– miettiä lopun rakennetta, jos sille löytyis vaihtoehtoinen muoto
– yrittää syödä jääkaapista ruoat pois
– käydä tuossa hyvässä saunassa
– kävellä Ohrasaari ympäri rantapolkua pitkin
– palauttaa kirjaston kirjat ja nuotit
– pestä lakanat ja siivota huone.

Ylihuomenna on kannettava kamat ulos ja lähdettävä täältä.

Terveisiä Sysmästä

Kuudes päivä Villa Sarkiassa. Sysmä sijaitsee Päijänteen rannalla ja tänne ajeli Helsingistä parisen tuntia. Täällä on vähän päälle 4000 asukasta, ja kesäisin väkiluku paisuu kolminkertaiseksi, koska täällä on paljon kesäasukkaita.  (Olavi Virta on muuten syntyjään sysmäläinen!)

Otin eilen vähän kuvia sisältä ja ulkoa.

IMG_1917

Pihapuun orava.

IMG_1926

Elintoimintoja ylläpitävä keskus.

IMG_1927

Kirjastoni.

IMG_1954

Komentokeskusta.

IMG_1929

Kuumavesipullo, huovan ohella oleellinen selviytymistarvike yöaikaan.

IMG_1930

Kuntosali!

IMG_1932

Runo lainakuitissa.

IMG_1933

Salin pöytä.

IMG_1934

Runoja salin kirjahyllyssä.

IMG_1936

Sisäänkäynti etupihalta.

IMG_1937

Päijänne 6.12.2013

IMG_1939

Tästä tietää missä on.

IMG_1941

Päijännettä.

IMG_1943

Metsässä.

IMG_1945

Lintutornista kirkolle päin.

IMG_1946

Sysmän kirkko.